Sarvia ja sorkkia

Viimeksi totesin luonnon nukkuvan talvella. Jotkin eläimet kuitenkin ovat hereillä läpi vuoden. Kun lumikerros peittää maan, eläinten on paljon haastavampaa löytää itselleen ravintoa. Siksi monet eläimet vaipuvat jonkinlaiseen tajuttomuudentilaan talvisin, mutta ihmiset ovat kuitenkin järjestäneet talviruokintaa hereillä pysytteleville eläimille. Tässä kuvassa on valkohäntäkauriita ruokinta-automaatilla, mutta laji tunnetaan ehkä paremmin nimellä valkohäntäpeura.

Nämä kuvat ovat otettu riistakameralla. Kamerassa on liiketunnistin ja aina kun kamera havaitsee liikettä edessään, se ottaa kuvan. Riistakamera ottaa päiväsaikaan värillisiä kuvia ja yöllä mustavalkoisia. Hieman kamerasta riippuen, kuvan alaosassa näkyy aina eri tietoja kuvasta. Tässä kuvassa näkyy vain kuvausajankohta, mutta ylemmässä kuvassa näkyy sen lisäksi vielä lämpötila ja kuunkierron vaihe. Meillä on kotona kaksi riistakameraa, ja on aina hauska seurailla, minkälaista porukkaa ruokintapaikalla on käynyt. Tässä kuvassa kolme hirveä suolakivellä.

Tällä hirvellä on sarvet vielä kasvussa. Hirvi pudottaa aina sarvensa talven aikana ja kasvattaa uudet syksyyn mennessä, jolloin hirvillä alkaa kamppailu reviiristä. Niin kauan kun hirven sarvet kasvaa, sarvia peittää nahka, mutta se lähtee pois sarvien ollessa täysikokoiset. Tässä kuvassa sarvia peittävä nahka erottuu hyvin.

Keväällä hirvet synnyttävät vasansa. Vasoja syntyy yleensä 1-2. Kuva on siksi noin kummallisen värinen, koska kamera oli jo niin vanha ja ottanut tuhansia kuvia, mutta tämän kuvan jälkeen pian ostettiinkin jo uusi.

 Myös valkohäntäpeuroilla sarvet ovat täysikokoiset syksyllä. Tällä peuralla on nahkakin lähtenyt sarvien päältä.

Aika pian uuden vuoden jälkeen sarvet alkavat myös valkohäntäpeuroilla pudota. Tällä herralla on tallella enää vain yksi sarvi.

Sama valkohäntäpeura on käynyt ruokintapaikalla heti seuraavana yönäkin, mutta vuorokauden aikana on toinenkin sarvi päässyt tipahtamaan. Eläimen päässä näkyy selkeä jälki, missä sarvi on ollut.

Talvella peurat tulevat välillä sankoin joukoin syömään ruokintapaikoille. Lumikerroksen alta kun on hankalaa ruokaa etsiä.

Eläimet käyvät ruokintapaikoilla kyllä läpi vuoden. Tässä hirvet syövät ruokintapaikalle vietyjä sokerijuurikkaita. Uroshirvellä on nahkakin lähtenyt sarvista.

 Kesällä ruokintapaikalle kasvatetaan esimerkiksi rehukaalia eläinten ravinnoksi.

 Talvella ruokintapaikoille viedään esimerkiksi viljaa ja herneitä eläinten syötäväksi.

Myös Suomessa nyt yleistyvä metsäkauris on käynyt ruokintapaikoilla.  Metsäkauris on paljon pienempi kuin valkohäntäpeura, jota se ulkonäöllisesti muistuttaa muuten. Metsäkauriilla ei ole häntää, toisin kun valkohäntäpeuralla, jonka nimikin jo mainitsee.

 Metsäkauris pudottaa sarvensa syksyllä ja kasvattaa uudet sarvet jo heti alkuvuodesta. Metsäkauriilla on kevätkiima, mutta sillä on viivästynyt sikiönkehitys, ja vasat syntyvät ensi vuoden toukokuun tienoilla.